Moderniin taiteeseen erikoistuneen kuvataiteilija Lindsey Wayn “Shitty Teen Help”-nimeä kantaava, jo pelkästään nimensä puolesta provosoiva modernin taiteen näyttely oli esillä La Luz De Jesus Galleryssa, Los Angelesissa missä kuvataiteilija on itsekin asunut suurimman osan elämästään. Way kertoo, että taidenäyttely sai alkunsa täysin eikä hieman inspiraatiota hakien hänen omista elämänkokemuksistaan: “Olin paska teini ja minulla on todisteita siitä”, taiteilija valoittaa menneisyydensä taustoista. Ja kirjavaa menneisyyttä hänellä riittääkin. Aloitetaanpa alusta, mistä kaikki oikein saikaan alkunsa ja kuka Lindsey Way, kuvataiteilija ja elektro-ja industrialpunkia Mindess Self Indulgence-bändissä mainetta niittänyt basisti oikein on?

Lindsey Way, tyttönimeltään Ballato , syntyi 21. tammikuuta 1976 Dunoonissa, Skotlannissa melko konservatiiviset arvot omaavaan perheeseen. Pienestä pitäen hänen suuri intohimonsa on ollut taide ja hänen muutettuaan pois lapsuudenkodistaan 17-vuotiaana hänen matkansa suuntasi New Yorkin Brooklyniin, jossa hän aloitti taideopintonsa Pratt Institute-oppilaitoksella. Motivaation puutteen ja koulutusjärjestelmään turhautumisen seurauksena Way jätti lopulta koulutuksensa kesken ja työllistyi myöhemmin taidemaalari Ron Englishin assistenttina. Todellisen läpimurtonsa yleisön tietoisuuteen Way saavutti kuitenkin liittyessään elektro-ja industrialpunkia soittavaan Mindless Self Indulgence-yhtyesseen basistiksi taiteilijanimellä Lyn-Z vuonna 2002. Siihen aikaan täysin soittotaidottomana Way kertoo joutuneensa opettelemaan bassonsoittoa bändin ollessa vetämässä kesken olevaa kiertuettaan – hän ikään kuin hyppäsi lennosta mukaan ja opetteli kaiken alusta asti omaan intuitioon ja tuuriinsa nojaten. Wayn bassonsoiton tavaramerkiksi nousivat pian hänen persoonallinen tyylinsä sekä tapa soittaa soitintansa stuntteja tehden. Hänen tavaramerkikseen on esim. noussut bassonsoitto siltakaato-asennossa.

Avioituessaan vuonna 2007 nyt jo hajonneen My Chemical Romance-yhtyeen vokalisti Gerard Wayn kanssa ja tyttärensä Bandin Lee Wayn syntymän jälkeen parin vuoden päästä Way on pitänyt hieman hiljaiseloa musiikista, vaikka tunnustaakin ettei ole lopettamassa musiikillisia projekteja, joista hänet tunnetaan edelleen parhaiten. Hän on kuitenkin kertonut palanneensa takaisin taiteensa pariin ja kokee, että nauttii taiteen tekemistä ja erityisesti maalaamisesta enemmän kuin koskaan, nyt ollessaan menestyvän muusikon lisäksi vaimo ja äiti. “Shitty Teen”-taidenäyttely sai alkunsa, kun Way oli löytänyt vanhoja kirjeitä kirjeenvaihdosta, jotka olivat peräisin 90-luvun alkupuolelta vuosikymmenen loppuun asti. “Kirjeissä kiteytyvät rumimmat muistot nuoruudestani. Siihen aikaan toivottiin, että kirjeiden vastaanottaja on sellainen henkilö keneen voi luottaa eikä teksti päätyisi koskaan vääriin käsiin”, Way muistelee.